Musiikkiterapia on hoito-ja kuntoutusmuoto, jossa musiikkia käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapia voi olla kommunikaatiovalmiuksia kehittävää, neuropsykologisesti tai psykoterapeuttisesti suuntautunutta. Musiikkiterapia sopii erilaisten fyysisten,psyykkisten tai vuorovaikutuksellisten häiriöiden kuntoutukseen. Työtavat valitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja niitä voivat olla soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, improvisointi, säveltäminen, mielikuvatyöskentely, kehollinen ja kuvallinen ilmaisu, leikki ja vibroakustinen hoito. Musiikkiterapiassa voidaan keskustella ja käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten tukiviittomia tai kuvia. Musiikkiterapiassa hyödynnetään iPadia sekä Go Talk Now-kuvakommunikaatio-ohjelmaa.

Musiikkiterapialla voidaan tukea

• kontakti- ja kommunikaatiovalmiuksia sekä  oman toiminnan jäsentämistä

• tarkkaavaisuuden suuntaamista ja ylläpitämistä sekä kehonhahmotusta ja vartalon hallintaa

• kuullun hahmottamista, rytmin hahmottamista

• itseilmaisua, itseluottamusta, itsetuntemusta

• tunteiden ilmaisua ja säätelyä

• myönteistä ja realistista minäkuvaa

• omien voimavarojen löytymistä ja niiden käyttöönottoa

• työ-ja toimintakyvyn ylläpitämistä

• masennuksen, ahdistuksen, jännityksen ym. psyykkisten oireiden lievenemistä

• uusien tapojen löytymistä ahdistuksen ja jännityksen purkamiseen

• persoonallisuuden kasvua estävien traumaattisten kokemusten käsittelyä.

Musiikkiterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, johon hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Kun musiikkiterapiaa suositellaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa, sen kustannukset voi korvata Kela (vaativa lääkinnällinen kuntoutus tai kuntoutuspsykoterapia 16–25v.), sairaanhoitopiiri tai asiakkaan kotikunta.

Yhteistyö lapsen ja nuoren lähiverkoston kanssa on usein osa kuntoutusta ja hoitoa. Yhteistyö perheiden kanssa on tiivistä. Terapiaprosessiin kuuluu aina myös yhteistyö lapsen päiväkodin / koulun, muiden kuntoutukseen osallistuvien terapeuttien sekä lähettävän kuntoutustyöryhmän kanssa. Lapsen terapian rinnalla voi myös olla säännöllinen vanhempainohjaus, jolloin tavoitteena on lapsen ja perheen parempi arki huomioiden lapsen kehitykselliset ja vuorovaikutukselliset haasteet.  Voin myös tavata pelkästään vanhempia, jolloin painopisteenä on vanhemmuus, vanhempana jaksaminen sekä keinojen löytyminen arjen haasteissa.

Musiikkiterapia-arviointi

• Musiikkiterapiatarpeen ja soveltuvuuden arviointi

• Nykytilan arviointi musiikkiterapian keinoin

• Konsultoiva arviointi

Ryhmämusiikkiterapia

Olen ohjannut muistisairaiden sekä psykogeriatristen potilaiden musiikkiterapiaryhmiä v. 1997 alkaen. Olen työskennellyt Ortonin omaishoidettavien ja omaisten kursseilla musiikkiterapeuttina ohjaten muistisairaiden musiikkiterapiaryhmiä. Vaikea-asteistakin Alzheimerin tautia sairastavat kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja. Musiikin kuunteleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivistä toimintakykyä esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä. Musiikkiterapia voi vähentää muistisairaiden levottomuutta, ärtyisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekä neuropsykiatrisia oireita ja käytösoireita.

Kandityöni olen tehnyt kielihäiriöisten lasten musiikkiterapiaryhmästä.

Olen työskennellyt Aivoliiton (aik. Aivohalvaus- Ja Dysfasialiitto) sopeutumisvalmennuskursseilla sekä lasten, nuorten että vanhempien työntekijänä.

Ryhmämusiikkiterapiaa voidaan toteuttaa myös muilla kohderyhmillä.